Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on saatava laadukasta apua ajoissa

Yksi syrjäytynyt ihminen maksaa elämänsä aikana reilu miljoona euroa.
Siksi panostaminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin on myös panostus talouteen.
Se on myös työllisyystoimi, sillä ilman toimivia mielenterveys- ja päihdepalveluita menetämme paljon osaamista, työvuosia, potentiaalia ja rahaa roskikseen.

aada uhlgrén


Ongelmat ovat olleet käsillä jo ennen korona kriisiä ja lienee selvää, että korona on heittänyt lisää bensaa liekkeihin.

Rikoksia tehdään nykyään enemmän huumeiden vaikutuksen alaisena, kuin juovuksissa ja mielenterveysongelmat yleistyvät. Vuoden 2019 tilastojen mukaan 52,5 % työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.

Laadukkaaseen hoitoon on päästävä ajoissa ja lääkkeetöntä hoitoa on oltava paremmin tarjolla.
Kuitenkin ongelmien juuri syihin on pureuduttava resurssien lisäämisen lisäksi.

Miksi voimme entistä huonommin?

Liikumme liian vähän, olemme yksinäisiä – sosialisoinnin ja terveellisen tekemisen me korvaamme ruutuajalla. Köyhyys, epävarmat työmarkkinat. Samalla, kun keskitymme tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin myynnin vaikeuttamiseen – huumekauppa on netissä kaikkien saatavilla iästä ja kellonajasta huolimatta.

Itse löydän vastauksia näistä.

Turun Toriparkissa 90% paikoista tyhjänä

Turun uudessa toriparkissa 90% autopaikoista ammottaa tyhjänä. Viereisessä Louhessakaan ei ruuhkaa ole. Tätä kaikkea ei voi laittaa koronan piikkiin. Toriparkissa parkkeeraus maksaa 3e/tunti. Itse meen töihin bussilla toriparkin viereen, koska en ajatellut maksaa parkista 2h palkkaa per päivä.

Joulukuussa, kun toriparkki oli ilmanen, siellä oli hyvin porukkaa. Jos keskustaa halutaan elävöittää, olisiko halvemmat parkkimaksut mitään?

Yksityisautoilua halutaan keskustassa vähentää ja lisätä pyöräily- ja kävelymahdollisuuksia. Miksi hyvien kulkuyheyksien autolla ja toimivan kevyen- ja julkisen liikenteen tarvitsee poissulkea toisiaan? Voidaan kehittää julkista liikennettä, mutta miksi autoilusta pitää samalla tehdä niin kallista ja vaikeaa.

En ymmärrä keskustan rauhoittamista autojen kustannuksella. Itse en ole huomannut mitään ongelmaa kulkea jalan keskustassa, autolla liikkuminen taas on vaikeaa ja kallista. Jos yksityisautoilua vähennetään keskustassa, pitäisi päästä siihen pisteeseen, että julkisella liikenteellä pärjäävät myös vuorotyötä tekevät ja perheelliset. Tästä tilanteesta olemme vielä aika kaukana, emmekä ole enään pitkään aikaan eläneet 8-16 yhteiskunnassa.

Ja kyllä. Ymmärrän pointin Turun ilmastotavoitteilla. Työ ilmastonmuutoksen torjumiseksi on tärkeää ja välttämätöntä ilmastomme ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Se mitä en ymmärrä: Miksi Suomen täytyy olla ensimmäinen hiilineutraali maa vuonna 2035. Turun täytyi asettaa tavoitteet vielä korkeammalle. Vuoteen 2029. EU:n tavoite on siis vuonna 2050 ja Ruotsin 2045.

Kuka tämän kunnianhimon maksaa?

Keskustassa tai sen lähellä asuvalle nuorelle, opiskelijalle tai lapsettomalle elämä ilman autoa on varmasti todella toimiva ratkaisu. Kaikille se ei sitä ole. Eivätkä kaikki voi asua keskustassa. Sitä paitsi asuntojen hinnat… no siinä onkin juttua jo toiseen kannanottoon. Tällä hetkellä, jos omistat auton tai perheen, on todennäköisesti järkevämpää ajaa Myllyyn tai Skanssiin asioimaan. Sieltä löydät varmasti parkkipaikan ja vielä ilmaiseksi. Palvelut ovat lähellä toisiaan ja vältyt keskustan ruuhkalta.

Turun kaupungin pitäisi ennen kaikkea pitää keskusta kilpailukykyisenä ja pitää huoli siitä, että keskustan kivijalkaliikkeet ja ravintolat pysyvät elinvoimaisina.

aada uhlgrén, sd, Kuntavaaliehdokas

seuraa somessa!

Aada Uhlgrén

vastuullinen joulunaika -podcast hub turku

Kuuntele podcast tästä. Taikka spotifysta!

Olin vieraana elämäni ensimmäisessä podcastissa! Se oli erittäin hieno kokemus ja siellä keskustelimme mm. seuraavista asioista:

”Joulu on tulossa, ja joulu on aikaa, jolloin halutaan muistaa läheisiä lahjoilla. Tätä myöten siitä onkin tullut kulutuksen juhlaa. Syödään valtavasti, hankitaan lahjoja ja vielä joulun jälkeen satsataan alennusmyynteihin.

Tuleeko joulusta kulutuskrapula vai voiko joulua viettää hyvällä omallatunnolla. Miten muut kulttuurit viettävät joulunaikaa, ja voimmeko oppia uusia tapoja? Voimmeko yhteisten keskustelujen kautta löytää hyviä vinkkejä, miten vähentää kulutusta tai viettää joulunaikaa hyvällä omallatunnolla?

Keskustelijana studiossa ovat Aada Uhlgren, Turun nuorin kuntavaaliehdokas ja kohta vastavalmistunut tarjoilija, Miina Saarinen, vastuullisista valinnoista kiinnostunut lukiolainen ja Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija, Maija Lumme. Keskustelua johdattaa konseptisuunnittelija Johanna Liipola.”

Lisää luistelukenttiä turkuun

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5160010/Pandemia+unohtuu+Parkin+kentan+ruuhkissa++Tuntuu+silta+ettei+valiteta

Itsekin olin menossa eilen ennen kello kuutta Parkin kentälle luistelemaan. Siellä oli kenttä täynnä porukkaa ja noin 20 metrin jono odottamassa sisälle. Päätimme tulla takaisin ennen sulkemista, kun on hiljaisempaa.

Miten olisi, jos Turussa olisi enemmän luistelukenttiä, ettei kaikkien tarvitsisi tunkea samaan paikkaan? Etenkin korona aikaan.

Talvisin olisi tärkeää tarjota paljon ulkoliikunta mahdollisuuksia Turkulaisille. Tekojäät on hyvä ratkaisu, kun ei täällä etelässä oikein ole enään kunnon talvia, jotta voisi mennä hiihtämään, laskettelemaan tai luistelemaan luonnon jäälle.

Noin 80% alle kouluikäisistä liikkuu liian vähän.

kaupungin rakennushankkeet, millä hinnalla?

Jos rakennutan talon, saan siitä hinta-arvion. Yrityksen täytyy pysyä hinta-arviossa, mutta perustellusta syystä hinta-arvio voi nousta enintään 15% alkuperäisestä arviosta. Miksi näin ei ole kaupunkien rakennushankkeissa? Kuuluisassa Logomon sillan hankkeessa alkuperäinen hinta-arvio on noussut 390%. Käsittämätöntä, miten voi mennä näin pahasti pieleen. On kuitenkin kyse kuntalaisten verorahoista.

Hinta-arvioHinta lopulta
Logomon silta5milj.19,5milj.
Funikulaari2,5milj.5,35milj.
Kaupunginteatterin peruskorjaus25milj.45milj.
Yhteensä: (+37,35milj.)32,5milj.69,85milj.
Logomon silta +14,5 miljoonaa euroa, hinta melkein nelinkertaistunut. Funikulaari +2,85 miljoonaa euroa, hinta tuplaantunut reilusti. Kaupunginteatterin peruskorjaus +20 miljoonaa, hinta melkein tuplaantunut.

Jo pelkästään näiden lisäkustannuksien hinnalla olisimme rakentaneet taikka korjanneet kouluja ja lyhentäneet alijäämää.

Ei olisi ehkä tarvinnut miettiä työntekijöiden lomauttamista alijäämän korjaamiseksi. Turun kaupunki aikoo leikata henkilöstökuluista 7,2 miljoonaa euroa.

Tässä on kyse neuvottelutaidoista ja siitä millaisia sopimuksia tehdään.

Itselle herää kysymys: ”Millaista henkilökuntaa sitten rekrytoidaan näistä asioista vastaamaan, jos lopputulema on pahimmillaan tämä?” Täytyisi tarkkaan panostaa siihen, että henkilökunta on alansa hyvin tuntevaa ja osaavaa.

Toivon myös, että hyvien osaajien rekrytoimista ei pidä politisoida!