Direktiivi juomapullojen panttijärjestelmän käyttöönotosta EU-maissa

Muoviroskan minimointi on tärkeää. Se on tärkeää siksi, että se on maailman vakavimpia uhkia vesiekosysteemille. Muoviroska lisäksi vahingoittaa eläimiä sekä ympäristöämme merkittävästi. Lisäksi mikromuovi luonnon kiertokulussa on ongelma, jonka laajuutta emme vieläkään täysin ymmärrä.

EU on vähentänyt muoviroskaa mm. tuotekielloin. Muovipilli hajoaa 200 vuoden kuluessa ja muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta. Se on kestämätöntä. Suurin osa meistä on varmaankin huomannut, että muovipillit sekä kertakäyttöiset muoviaterimet ovat hävinneet kaupoista ja ravintoloista. Tämä on ollut varmasti vaikuttava teko, mutta mitä muuta voitaisiin tehdä?

Euroopassa matkustaneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että suurimmassa osassa maita pulloja ei voi palauttaa kauppaan panttia vastaan tai edes ilman panttia. Täten suuri osa muovipulloista päätyy sekajätteeseen. 

Hanaveden juominen ei ole tyypillistä kaikkialla Euroopassa. Tästä voi päätellä, että muovipulloja kulutetaan silloin enemmän näissä maissa Pohjoismaihin verrattuna.

Minusta tehokas tapa lisätä laajemmin muovin kierrätystä ja näin vähentää muoviroskaa olisi kehittää kertakäyttömuovidirektiivin rinnalle myös direktiivi, jossa säädettäisiin suoraan pullonpalautusta ja panttijärjestelmän käyttöönotosta EU-maissa.

EU:n tavoitteena on, että 100% muovipakkauksista on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehtona panttijärjestelmälle ollaan esitetty tuottajavastuulakia, jotta yritys olisi itse vastuussa pakkausjätteidensä keräyksestä ja kierrätyksestä. Näen tämän kuitenkin paljon tehottomampana vaihtoehtona. Se, että tuottaja järjestää ja kustantaa muovin asiallisen kierrätyksen, ei suoraan takaa jätteiden päätymistä oikeasti kierrätykseen.

Lisäksi käytännön toteutus tuottajavastuulaissa on todennäköisesti hyvin hajanainen riippuen sekä valtiosta että yrityksestä.

Panttijärjestelmä on tehokas, sillä se motivoi rahallisesti jokaista tukemaan kiertotaloutta, myös niitä, joita ei niin sanotusti kiinnosta kierrätys pätkän vertaa. Ehkäpä tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi ulottua myös muihin muovipakkauksiin. Lisäksi koen panttijärjestelmän edistävän positiivisesti yleistä mielipidettä kiertotaloudesta.

Aada Uhlgrén 

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on saatava laadukasta apua ajoissa

Yksi syrjäytynyt ihminen maksaa elämänsä aikana reilu miljoona euroa.
Siksi panostaminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin on myös panostus talouteen.
Se on myös työllisyystoimi, sillä ilman toimivia mielenterveys- ja päihdepalveluita menetämme paljon osaamista, työvuosia, potentiaalia ja rahaa roskikseen.

aada uhlgrén


Ongelmat ovat olleet käsillä jo ennen korona kriisiä ja lienee selvää, että korona on heittänyt lisää bensaa liekkeihin.

Rikoksia tehdään nykyään enemmän huumeiden vaikutuksen alaisena, kuin juovuksissa ja mielenterveysongelmat yleistyvät. Vuoden 2019 tilastojen mukaan 52,5 % työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.

Laadukkaaseen hoitoon on päästävä ajoissa ja lääkkeetöntä hoitoa on oltava paremmin tarjolla.
Kuitenkin ongelmien juuri syihin on pureuduttava resurssien lisäämisen lisäksi.

Miksi voimme entistä huonommin?

Liikumme liian vähän, olemme yksinäisiä – sosialisoinnin ja terveellisen tekemisen me korvaamme ruutuajalla. Köyhyys, epävarmat työmarkkinat. Samalla, kun keskitymme tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin myynnin vaikeuttamiseen – huumekauppa on netissä kaikkien saatavilla iästä ja kellonajasta huolimatta.

Itse löydän vastauksia näistä.

Mikä avuksi lastensuojelu? Suojellaanko huumeongelmaisia lapsia liikaa?

Rikotaan tabuja:

Lastensuojeluilmoitusten määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vaan kasvaa. Lasten oikeuksien päivä meni jo, mutta silti on hyvä pohtia lasten oikeuksia ja velvollisuuksia. Miten autamme huumeongelmaisia lapsia? Mikä avuksi lastensuojelu.

vankiloihin esitetään tupakointikieltoa

 Turun Sanomissa (16.10.) oli juttu vankila väkivaltaan puuttumisesta. Jutussa Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloiden huumausainerikollisuus on yksi keskeisimmistä syistä lisääntyneen vankilaväkivallan taustalla. Uusi merkittävä turvallisuusuhka on Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiin vapaa-ajalla kohdistuva väkivalta ja kuinka United Brotherhood pyörittää vankiloiden huumekauppaa ja on vakavimpien henkilökuntaan kohdistuvien väkivaltatekojen taustalla. Vaikeita asioita kieltämättä.

Se mikä tässä sai veren kiehumaan on se, että artikkelin vieressä on juttu siitä, kuinka suljettuihin vankiloihin esitetään tupakointikieltoa ja tämän tavoitteena on estää tupakoimattomalle henkilökunnalle ja vangeille koituvat terveyshaitat.

 Olenko ainoa kenen mielestä tässä keskitytään täysin väärään asiaan? Puhutaan asioista, joista on helppo puhua? Jotain realismia peliin nyt. Ensin puhutaan vankilan huumekaupasta ja sitten tupakoinnin kiellosta. Vankiloissa väkivalta lisääntyy ja rikoksia tehdään nykyään melkein enemmän huumausaineissa, kuin juopuneena.

 Ala-ikäisten on tänä päivänä helpompaa hommata huumeita, kuin alkoholia. Ei taideta huumekaupoilla kysyä papereita alle 30-vuotiailta tai huumekauppa sulkeudu klo: 21:00. Lastensuojelun asiakkuudet nousevat ja mielenterveysongelmat lisääntyvät.

Mutta hei, onhan se varsin hienoa, että meidän vankiloistamme tulisi savuttomia. Tupakointi on näissä asioissa pienin ongelma ja epäilen, että tupakoinnin kieltäminen voi lisätä entisestään vankila väkivaltaa ja ongelmia vankilassa. Voidaanko pikkuhiljaa keskittyä tosiasioihin ja suunnata resursseja siihen mikä oikeasti hyödyttää.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5100543/Oikeusministeri+AnnaMaja+Henriksson+Rikosseuraamuslaitoksen+on+puututtava+vartijoiden+uhkailuun

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5100142/Suljettuihin+vankiloihin+esitetaan+tupakointikieltoa++vangeille+apua+vieroitusoireisiin

https://yle.fi/uutiset/3-11581109