Oletko tietoinen lapsesi kohtaamasta somehäirinnästä?

Olin Allianssin Nuori2023 -päivillä Jyväskylässä, jossa keskusteltiin Someturvan johdolla somesta ja nuorista. Ensimmäinen so called somealusta, jossa olen itse toiminut aktiivisesti oli varmaan lapsille ja nuorille suunnattu GoSupermodel -nettipeli, johon pelien lisäksi sisältyi chattailua ja keskustelufoorumeita. Alusta oli kyllä hyvin moderoitu ja epäasialliseen käytökseen puututtiin nopeasti. Toisena samantyylisenä paikkana oli Habbo-hotelli, joissa useat ikäiseni lapset tutustuivat ripeästi pyyntöihin jakaa omia henkilökohtaisia tietoja ja kaikki pelissä olleet varmasti muistavat pelin aikana tapahtuneet ”seurustelusuhteet”. Myöhemmin tuli Facebook ja Instagram.

Teknologia ja nuorten netissä oleilut ovat siitä kehittyneet aika huimasti ja samalla on kehittynyt lapsiin kohdistuva rikollisuus somen välityksellä. Lasten kanssa olisi syytä jutella erityisesti kenelle jakaa sijaintitietojaan. Lähimmäisten ystävien seuraaminen Snapchat-kartalta on varmasti OK, mutta ovatko vanhemmat tietoisia esimerkiksi siitä, että lapsi saattaa lisätä kaverikseen tuntemattomia ja automaatioasetuksella he näkevät suoraan missä kyseinen henkilö oleilee reaaliajassa? Tämä on aiheuttanut lapsille ja nuorille esimerkiksi väkivallalla uhkailua kotonaan, jos ei ole suostunut lähettämään uhkailijalle esimerkiksi alastonkuvia tai muuta henkilökohtaista tietoa. Lapsiin kohdistuu myös valitettavan paljon huumekauppaa somen välityksellä ja tästäkään ei kannata kotona vaieta.

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on somessa on erittäin yleistä.

Poliisin mukaan vuonna 2022 sille ilmoitettiin 5538 seksuaalirikosta, joista lapsiin kohdistuvia oli 2256. Tutkittavana oli myös 963 lapsia seksuaalisesti esittävään kuvamateriaaliin liittyvää rikosta.

Omassa elämässäni olen tehnyt huomion, että koin alle 18-vuotiaana paljon seksuaalista häirintää somealustoilla. Tuntemattomilta ihmisistä peniskuvia ja painostusta erinäisiin seksuaalisiin tekoihin. 18-vuotta täytettyäni sitä on ollut hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Tämä ilmiö kertoo varmasti siitä, että lapset ovat helpompia ja riskittömämpiä uhreja seksuaaliselle häirinnälle. Lapsi saattaa myös helposti kokea aikuiselta tulevan seksuaalisen häirinnän imartelevana, sillä lapselle luodaan kokemus, että häntä oltaisiin luultu aikuiseksi. Tästä pyörikin internetissä taannoin meemi, jossa luki suunnilleen ”Se tunne lapsena luulit, että sua tultiin iskemään koska näytit aikuiselta, mutta nykyään ymmärrät, että se johtuikin siitä, että näytit lapselta.” Alaikäiset ovat herkemmässä asemassa asettaa omia rajojaan tai ymmärtää tekojensa pitkäaikaisia seurauksia. Siksi näistä onkin erityisen tärkeää keskustella kotona, sillä ymmärrys rikoksen uhriksi joutumisesta saattaa muuten olla heikkoa. Onneksi lakiuudistuksen myötä edellä mainittu luvaton intiimialueiden kuvien lähettely on rikos. Lapsen saattaa olla entistä vaikeampi ottaa häirintää kotona puheeksi, jos kotona vallitsee vanhanaikainen kulttuuri seksuaalisuudesta vaikenemiseen.

Toinen ongelmallinen asia on alastonkuvien levittäminen nuorten kesken. Tämä saattaa olla nuorelle hyvin raadollinen kokemus ja kuvat saattavat tulla vastaan elämässä vielä monien vuosienkin päästä. Tähän on poliisin hyvin vaikea puuttua jälkikäteen, sillä ei voi tietää mihin kaikkialle kuvat ovat jo päätyneet. Tyypillinen on tilanne, jossa nuori on lähettänyt seurustelukumppanilleen pyynnöstä kuvia ja suhteen päätyttyä näitä kuvia ollaan jaettu eteenpäin taikka niiden levittämistä ollaan käytetty kiristysvälineenä. Tästä olisi myös syytä keskustella rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kun kyse on alaikäisestä nuoresta, tapauksesta riippuen kyseessä voi olla mm. lapsipornon levittäminen, seksuaalisen kuvan laiton levittäminen, kiristys tai kirjesalaisuuden rikkominen. Olisi hyvä puhua ajoissa siitä, että kuvia ei tarvitse lähettää kenellekään – ei edes ihanalle seurustelukumppanille ja että ei ihan oikeasti kannata.

Keskustelussa nousi esiin myös vanhempien puutteellinen somen käytön rajoittaminen. Onneksi nykyään on hyviä mahdollisuuksia rajoittaa lasten ruutuaikaa.

Sanoisin myös, että kiusaaminen on muuttunut entistä armottomammaksi somen myötä. Väkivallantekoja kuvataan ja levitetään – niin henkistä, kuin fyysistä. Haukutaan ulkonäköä, vaikuttajanuorten mielipiteen ilmaisuun helposti hyökätään ja kaverillekin tulee herkemmin sanottua pahasti viestin välityksellä, eikä tilanne ole merkittävästi sivistyksellisempi aikuistenkaan kesken. Sosiaalisen median alustat myös kehittyvät niin nopeaa tahtia, että on vaikeaa pysyä lainsäädännöllisesti perässä. Tarvitsemme tulevaisuudessa parempia lainsäädännöllisiä keinoja puuttua somen haittapuoliin. Näytetään me esimerkkiä ja kasvatetaan lapsista fiksumpia somen ja viestintäkanavien käytössä.

Aada Uhlgrén, Turun Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan varajäsen ja viestintäkoordinaattori

Kuva: Joakim Holmström

Direktiivi juomapullojen panttijärjestelmän käyttöönotosta EU-maissa

Muoviroskan minimointi on tärkeää. Se on tärkeää siksi, että se on maailman vakavimpia uhkia vesiekosysteemille. Muoviroska lisäksi vahingoittaa eläimiä sekä ympäristöämme merkittävästi. Lisäksi mikromuovi luonnon kiertokulussa on ongelma, jonka laajuutta emme vieläkään täysin ymmärrä.

EU on vähentänyt muoviroskaa mm. tuotekielloin. Muovipilli hajoaa 200 vuoden kuluessa ja muovipullo voi kellua meressä jopa 450 vuotta. Se on kestämätöntä. Suurin osa meistä on varmaankin huomannut, että muovipillit sekä kertakäyttöiset muoviaterimet ovat hävinneet kaupoista ja ravintoloista. Tämä on ollut varmasti vaikuttava teko, mutta mitä muuta voitaisiin tehdä?

Euroopassa matkustaneena olen kiinnittänyt huomiota siihen, että suurimmassa osassa maita pulloja ei voi palauttaa kauppaan panttia vastaan tai edes ilman panttia. Täten suuri osa muovipulloista päätyy sekajätteeseen. 

Hanaveden juominen ei ole tyypillistä kaikkialla Euroopassa. Tästä voi päätellä, että muovipulloja kulutetaan silloin enemmän näissä maissa Pohjoismaihin verrattuna.

Minusta tehokas tapa lisätä laajemmin muovin kierrätystä ja näin vähentää muoviroskaa olisi kehittää kertakäyttömuovidirektiivin rinnalle myös direktiivi, jossa säädettäisiin suoraan pullonpalautusta ja panttijärjestelmän käyttöönotosta EU-maissa.

EU:n tavoitteena on, että 100% muovipakkauksista on oltava kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehtona panttijärjestelmälle ollaan esitetty tuottajavastuulakia, jotta yritys olisi itse vastuussa pakkausjätteidensä keräyksestä ja kierrätyksestä. Näen tämän kuitenkin paljon tehottomampana vaihtoehtona. Se, että tuottaja järjestää ja kustantaa muovin asiallisen kierrätyksen, ei suoraan takaa jätteiden päätymistä oikeasti kierrätykseen.

Lisäksi käytännön toteutus tuottajavastuulaissa on todennäköisesti hyvin hajanainen riippuen sekä valtiosta että yrityksestä.

Panttijärjestelmä on tehokas, sillä se motivoi rahallisesti jokaista tukemaan kiertotaloutta, myös niitä, joita ei niin sanotusti kiinnosta kierrätys pätkän vertaa. Ehkäpä tulevaisuudessa panttijärjestelmä voisi ulottua myös muihin muovipakkauksiin. Lisäksi koen panttijärjestelmän edistävän positiivisesti yleistä mielipidettä kiertotaloudesta.

Aada Uhlgrén 

Mielenterveys- ja päihdeongelmiin on saatava laadukasta apua ajoissa

Yksi syrjäytynyt ihminen maksaa elämänsä aikana reilu miljoona euroa.
Siksi panostaminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin on myös panostus talouteen.
Se on myös työllisyystoimi, sillä ilman toimivia mielenterveys- ja päihdepalveluita menetämme paljon osaamista, työvuosia, potentiaalia ja rahaa roskikseen.

aada uhlgrén


Ongelmat ovat olleet käsillä jo ennen korona kriisiä ja lienee selvää, että korona on heittänyt lisää bensaa liekkeihin.

Rikoksia tehdään nykyään enemmän huumeiden vaikutuksen alaisena, kuin juovuksissa ja mielenterveysongelmat yleistyvät. Vuoden 2019 tilastojen mukaan 52,5 % työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.

Laadukkaaseen hoitoon on päästävä ajoissa ja lääkkeetöntä hoitoa on oltava paremmin tarjolla.
Kuitenkin ongelmien juuri syihin on pureuduttava resurssien lisäämisen lisäksi.

Miksi voimme entistä huonommin?

Liikumme liian vähän, olemme yksinäisiä – sosialisoinnin ja terveellisen tekemisen me korvaamme ruutuajalla. Köyhyys, epävarmat työmarkkinat. Samalla, kun keskitymme tupakoinnin lopettamiseen ja alkoholin myynnin vaikeuttamiseen – huumekauppa on netissä kaikkien saatavilla iästä ja kellonajasta huolimatta.

Itse löydän vastauksia näistä.

Mikä avuksi lastensuojelu? Suojellaanko huumeongelmaisia lapsia liikaa?

Rikotaan tabuja:

Lastensuojeluilmoitusten määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vaan kasvaa. Lasten oikeuksien päivä meni jo, mutta silti on hyvä pohtia lasten oikeuksia ja velvollisuuksia. Miten autamme huumeongelmaisia lapsia? Mikä avuksi lastensuojelu.

vankiloihin esitetään tupakointikieltoa

 Turun Sanomissa (16.10.) oli juttu vankila väkivaltaan puuttumisesta. Jutussa Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vankiloiden huumausainerikollisuus on yksi keskeisimmistä syistä lisääntyneen vankilaväkivallan taustalla. Uusi merkittävä turvallisuusuhka on Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiin vapaa-ajalla kohdistuva väkivalta ja kuinka United Brotherhood pyörittää vankiloiden huumekauppaa ja on vakavimpien henkilökuntaan kohdistuvien väkivaltatekojen taustalla. Vaikeita asioita kieltämättä.

Se mikä tässä sai veren kiehumaan on se, että artikkelin vieressä on juttu siitä, kuinka suljettuihin vankiloihin esitetään tupakointikieltoa ja tämän tavoitteena on estää tupakoimattomalle henkilökunnalle ja vangeille koituvat terveyshaitat.

 Olenko ainoa kenen mielestä tässä keskitytään täysin väärään asiaan? Puhutaan asioista, joista on helppo puhua? Jotain realismia peliin nyt. Ensin puhutaan vankilan huumekaupasta ja sitten tupakoinnin kiellosta. Vankiloissa väkivalta lisääntyy ja rikoksia tehdään nykyään melkein enemmän huumausaineissa, kuin juopuneena.

 Ala-ikäisten on tänä päivänä helpompaa hommata huumeita, kuin alkoholia. Ei taideta huumekaupoilla kysyä papereita alle 30-vuotiailta tai huumekauppa sulkeudu klo: 21:00. Lastensuojelun asiakkuudet nousevat ja mielenterveysongelmat lisääntyvät.

Mutta hei, onhan se varsin hienoa, että meidän vankiloistamme tulisi savuttomia. Tupakointi on näissä asioissa pienin ongelma ja epäilen, että tupakoinnin kieltäminen voi lisätä entisestään vankila väkivaltaa ja ongelmia vankilassa. Voidaanko pikkuhiljaa keskittyä tosiasioihin ja suunnata resursseja siihen mikä oikeasti hyödyttää.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5100543/Oikeusministeri+AnnaMaja+Henriksson+Rikosseuraamuslaitoksen+on+puututtava+vartijoiden+uhkailuun

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5100142/Suljettuihin+vankiloihin+esitetaan+tupakointikieltoa++vangeille+apua+vieroitusoireisiin

https://yle.fi/uutiset/3-11581109