Aikuisen kannustus harrastamiseen

Jokaisella lapsella pitäisi olla mahdollisuus, ei ainoastaan vaan harrastaa, vaan saada myös aikuisen kannustus harrastamiseen.


Etäkoulu näytti taas kerran, kuinka osalta lapsista puuttuu turvalliset aikuiset kotoa. Tällaisille lapsille harrastukset ovat erityisen tärkeä mahdollisuus löytää uusia ystäviä, saada onnistumisenkokemuksia ja luotettavia aikuisia ympärille.

Harrastuksesta oppii terveellisiä elämän tapoja, sosiaalisia taitoja, itsensä ylittämistä ja fyysinen kunto kehittyy. Harrastus lisää hyvinvointia ja näkyy elämänlaadussa myöhemmin. Kun elämä heittää volttia niin kuin se meillä kaikilla joskus tekee, tällaiset taidot ja yhteisö auttaa selviämään eteenpäin, etenkin jos kotoa ei apua saa.

Harrastuksesta saa työkalut hyvään oloon terveellisillä konsteilla. Jos et ole oppinut näitä keinoja, riski hakea hyvää oloa esimerkiksi päihteillä tai muulla haitallisella tavalla kasvaa.
Jyväskylän Yliopiston tutkimuksen mukaan, noin 80% alle kouluikäisistä liikkuu liian vähän. Pitäisikö asialle tehdä jotain?


”Kiire, ylenpalttinen turvallisuushakuisuus ja pihaleikkien korvautuminen ruutuajalla ovat vähentäneet luontaista liikkumista. Työelämän kuormittavuus ja arjen kiire johtavat usein siihen, ettei ole aikaa heittäytyä lapsen leikkikaveriksi.”

https://helsinkiliikkuu.fi/80-pienista-lapsista-liikkuu-liian-vahan/


Yhteistyötä koulujen ja harrastusseurojen välillä on mielestäni syytä lisätä, sillä näin tavoitamme kaikki lapset. Tälläkin hetkellä on ilmaista harrastustoimintaa, mutta se on pirstaleista eikä tavoita kohderyhmää.

– Aada Uhlgrén

Haaveena malli, joka ei olisi niin pirstaleinen ja ei erottelisi lapsia vanhempien tulotason mukaan. Toivottavasti saatavilla olisi myös enemmän harrastustoimintaa, joka ei olisi niin kilpailukeskeistä. Lisäksi Turun kaupungin avustuksia kesäleiritoimintaan voisi hyvin kohdentaa yhteistyöhön koulujen ja seurojen kanssa. Näin turvaisimme paremmin lapsille mielekkään touhuamisen aikuisvetoisesti myös kesälomalla.

Tässä osa laajasta kokonaisuudesta, kuinka voisimme minun mielestäni vähentää tulevaisuudessa mt- ja päihdeongelmia, sekä nuorten syrjäytymistä, kuitenkaan kuormittamatta lisää lastensuojelua tai sote- palveluita.

Omaa taustaa:

Ala-asteella olen kokeillut lukuisia harrastuksia. Balettia, showdancea, yleisurheilua, teatteria, uintia ja poikkihuilun soittoa. Löysin omat juttuni, joista harrastin pitkään muodostelmaluistelua ja ratsastusta. Ratsastusta harrastan vielä tänä päivänä, riippuen miten rahatilanne sallii. Lisäksi käyn salilla ja liikun paljon ihan muutenvaan.

kaupungin rakennushankkeet, millä hinnalla?

Jos rakennutan talon, saan siitä hinta-arvion. Yrityksen täytyy pysyä hinta-arviossa, mutta perustellusta syystä hinta-arvio voi nousta enintään 15% alkuperäisestä arviosta. Miksi näin ei ole kaupunkien rakennushankkeissa? Kuuluisassa Logomon sillan hankkeessa alkuperäinen hinta-arvio on noussut 390%. Käsittämätöntä, miten voi mennä näin pahasti pieleen. On kuitenkin kyse kuntalaisten verorahoista.

Hinta-arvioHinta lopulta
Logomon silta5milj.19,5milj.
Funikulaari2,5milj.5,35milj.
Kaupunginteatterin peruskorjaus25milj.45milj.
Yhteensä: (+37,35milj.)32,5milj.69,85milj.
Logomon silta +14,5 miljoonaa euroa, hinta melkein nelinkertaistunut. Funikulaari +2,85 miljoonaa euroa, hinta tuplaantunut reilusti. Kaupunginteatterin peruskorjaus +20 miljoonaa, hinta melkein tuplaantunut.

Jo pelkästään näiden lisäkustannuksien hinnalla olisimme rakentaneet taikka korjanneet kouluja ja lyhentäneet alijäämää.

Ei olisi ehkä tarvinnut miettiä työntekijöiden lomauttamista alijäämän korjaamiseksi. Turun kaupunki aikoo leikata henkilöstökuluista 7,2 miljoonaa euroa.

Tässä on kyse neuvottelutaidoista ja siitä millaisia sopimuksia tehdään.

Itselle herää kysymys: ”Millaista henkilökuntaa sitten rekrytoidaan näistä asioista vastaamaan, jos lopputulema on pahimmillaan tämä?” Täytyisi tarkkaan panostaa siihen, että henkilökunta on alansa hyvin tuntevaa ja osaavaa.

Toivon myös, että hyvien osaajien rekrytoimista ei pidä politisoida!