Oletko tietoinen lapsesi kohtaamasta somehäirinnästä?

Olin Allianssin Nuori2023 -päivillä Jyväskylässä, jossa keskusteltiin Someturvan johdolla somesta ja nuorista. Ensimmäinen so called somealusta, jossa olen itse toiminut aktiivisesti oli varmaan lapsille ja nuorille suunnattu GoSupermodel -nettipeli, johon pelien lisäksi sisältyi chattailua ja keskustelufoorumeita. Alusta oli kyllä hyvin moderoitu ja epäasialliseen käytökseen puututtiin nopeasti. Toisena samantyylisenä paikkana oli Habbo-hotelli, joissa useat ikäiseni lapset tutustuivat ripeästi pyyntöihin jakaa omia henkilökohtaisia tietoja ja kaikki pelissä olleet varmasti muistavat pelin aikana tapahtuneet ”seurustelusuhteet”. Myöhemmin tuli Facebook ja Instagram.

Teknologia ja nuorten netissä oleilut ovat siitä kehittyneet aika huimasti ja samalla on kehittynyt lapsiin kohdistuva rikollisuus somen välityksellä. Lasten kanssa olisi syytä jutella erityisesti kenelle jakaa sijaintitietojaan. Lähimmäisten ystävien seuraaminen Snapchat-kartalta on varmasti OK, mutta ovatko vanhemmat tietoisia esimerkiksi siitä, että lapsi saattaa lisätä kaverikseen tuntemattomia ja automaatioasetuksella he näkevät suoraan missä kyseinen henkilö oleilee reaaliajassa? Tämä on aiheuttanut lapsille ja nuorille esimerkiksi väkivallalla uhkailua kotonaan, jos ei ole suostunut lähettämään uhkailijalle esimerkiksi alastonkuvia tai muuta henkilökohtaista tietoa. Lapsiin kohdistuu myös valitettavan paljon huumekauppaa somen välityksellä ja tästäkään ei kannata kotona vaieta.

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on somessa on erittäin yleistä.

Poliisin mukaan vuonna 2022 sille ilmoitettiin 5538 seksuaalirikosta, joista lapsiin kohdistuvia oli 2256. Tutkittavana oli myös 963 lapsia seksuaalisesti esittävään kuvamateriaaliin liittyvää rikosta.

Omassa elämässäni olen tehnyt huomion, että koin alle 18-vuotiaana paljon seksuaalista häirintää somealustoilla. Tuntemattomilta ihmisistä peniskuvia ja painostusta erinäisiin seksuaalisiin tekoihin. 18-vuotta täytettyäni sitä on ollut hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Tämä ilmiö kertoo varmasti siitä, että lapset ovat helpompia ja riskittömämpiä uhreja seksuaaliselle häirinnälle. Lapsi saattaa myös helposti kokea aikuiselta tulevan seksuaalisen häirinnän imartelevana, sillä lapselle luodaan kokemus, että häntä oltaisiin luultu aikuiseksi. Tästä pyörikin internetissä taannoin meemi, jossa luki suunnilleen ”Se tunne lapsena luulit, että sua tultiin iskemään koska näytit aikuiselta, mutta nykyään ymmärrät, että se johtuikin siitä, että näytit lapselta.” Alaikäiset ovat herkemmässä asemassa asettaa omia rajojaan tai ymmärtää tekojensa pitkäaikaisia seurauksia. Siksi näistä onkin erityisen tärkeää keskustella kotona, sillä ymmärrys rikoksen uhriksi joutumisesta saattaa muuten olla heikkoa. Onneksi lakiuudistuksen myötä edellä mainittu luvaton intiimialueiden kuvien lähettely on rikos. Lapsen saattaa olla entistä vaikeampi ottaa häirintää kotona puheeksi, jos kotona vallitsee vanhanaikainen kulttuuri seksuaalisuudesta vaikenemiseen.

Toinen ongelmallinen asia on alastonkuvien levittäminen nuorten kesken. Tämä saattaa olla nuorelle hyvin raadollinen kokemus ja kuvat saattavat tulla vastaan elämässä vielä monien vuosienkin päästä. Tähän on poliisin hyvin vaikea puuttua jälkikäteen, sillä ei voi tietää mihin kaikkialle kuvat ovat jo päätyneet. Tyypillinen on tilanne, jossa nuori on lähettänyt seurustelukumppanilleen pyynnöstä kuvia ja suhteen päätyttyä näitä kuvia ollaan jaettu eteenpäin taikka niiden levittämistä ollaan käytetty kiristysvälineenä. Tästä olisi myös syytä keskustella rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kun kyse on alaikäisestä nuoresta, tapauksesta riippuen kyseessä voi olla mm. lapsipornon levittäminen, seksuaalisen kuvan laiton levittäminen, kiristys tai kirjesalaisuuden rikkominen. Olisi hyvä puhua ajoissa siitä, että kuvia ei tarvitse lähettää kenellekään – ei edes ihanalle seurustelukumppanille ja että ei ihan oikeasti kannata.

Keskustelussa nousi esiin myös vanhempien puutteellinen somen käytön rajoittaminen. Onneksi nykyään on hyviä mahdollisuuksia rajoittaa lasten ruutuaikaa.

Sanoisin myös, että kiusaaminen on muuttunut entistä armottomammaksi somen myötä. Väkivallantekoja kuvataan ja levitetään – niin henkistä, kuin fyysistä. Haukutaan ulkonäköä, vaikuttajanuorten mielipiteen ilmaisuun helposti hyökätään ja kaverillekin tulee herkemmin sanottua pahasti viestin välityksellä, eikä tilanne ole merkittävästi sivistyksellisempi aikuistenkaan kesken. Sosiaalisen median alustat myös kehittyvät niin nopeaa tahtia, että on vaikeaa pysyä lainsäädännöllisesti perässä. Tarvitsemme tulevaisuudessa parempia lainsäädännöllisiä keinoja puuttua somen haittapuoliin. Näytetään me esimerkkiä ja kasvatetaan lapsista fiksumpia somen ja viestintäkanavien käytössä.

Aada Uhlgrén, Turun Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan varajäsen ja viestintäkoordinaattori

Kuva: Joakim Holmström

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s